Kangasalan taloudessa on viime vuosina vallinnut säästöjen myötä myllerrys. Säästöjen syyt ovat laajalti tiedossa mutta niiden vaikutukset eivät. Kaupunki teki upeaa työtä osallistaessaan asukkaita säästöjen valintaa (KS. 4.4.2024), mikä varmasti paransi osaltaan säästöjen hyväksyttävyyttä. Talous saatiinkin tasapainoon etuajassa mutta kysymyksiä herättää, miten alijäämäiseksi arvioitu budjetti päätyi lähes 8 miljoonaa euroa plussalle. Tämä on maallikollekin käsittämätön luku noin 120 miljoonan euron toimintakuluja pyörittävältä kaupungilta! Yhtä kaikki, ylijäämäinen talous on kasvukunnalla elinehto, jotta kasvavaan asukasmäärän liittyvät investoinnit kouluista ja päiväkodeista katuihin ja liikuntapaikkoihin saadaan toteutettua.
Kilpailukykyinen Kangasala – Investoinnit sivistykseen ja hyvinvointiin
Kangasala kilpailee aktiivisesti asukkaista Tampereen seutukuntien joukossa. Edellisen valtuustokauden 1% veronkorotus ei ole vetovoimatekijä mutta palveluista leikkaamalla pystymme kyllä aktiivisesti karkottamaankin potentiaalisia muuttajia. Esimerkiksi lapsiperheille koulujen ja päiväkotien toimivuus painavat useimmiten vaakakupissa veroprosenttia enemmän. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi kunnallisen varhaiskasvatuksen riittävää kapasiteettia ja pieniä ryhmiä, joista Tampereella voidaan vain unelmoida. Vapaa-ajan mahdollisuudet Kangasala on hoitanut hienosti ja niiden kunnossapito ja kehittäminen pitääkin varmistaa, kun säästöohjelmaa puretaan, jotta aiemmat investoinnit eivät valu hukkaan. Tyä
Tuloja veroprosenttia korottamatta – Kasvua yrittäjyydestä
Business Kangasalan toiminta on mahdollistanut jo vuosia yritystonttien hyvää saatavuutta ja sitä kautta Lentolan ja Lamminrahkan alueet kehittyvät hyvää vauhtia. Perinteisen teollisen tuotannon rinnalle kaivataan kuitenkin yhä vahvempaa, kehittyvää palveluliiketoimintaa. Kaavoituksen myötä uusien kerrostalojen kivijalat tarjoavat hyvät mahdollisuudet esimerkiksi hyvinvointi- ja terveyspalveluille. Keskeisiä puutteita on yhä joustavien toimistotilojen puute, joita voitaisiin hyvin kaavoittaa kasvavaan keskustaan. Suurten kaupunkien yrityskiihdyttämöille ei ole tarvetta mutta Tampereen Platform 6 -tyyppiset tilat kokoaisivat kaupungin palveluliiketoimintaa aloittavia yrittäjiä yhteen. Samoissa tiloihin voitaisiin tarjota myös Business Kangasalan palvelut ja TE-uudistuksen myötä kaupungin vastuulle siirtyneet työllisyyspalvelut, sekä houkutella mukaan Kangasalan Yrittäjien kaltaisia järjestöjä. Yritysten lisäksi tilat houkuttelisivat myös laajaa etätyöläisten joukkoa, joiden joukosta saattaa löytyä myös seuraava kumppani yrityksen perustamiseen.
Yksittäisiä yrityksiä tulee ja menee mutta luotujen suhteiden pohjalta syntyy uusiutuva yritysjoukko, joista muutama ponnistaa menestykseen. Olen toiminut startup-yrittäjänä ja kerännyt yrityksille sekä kotimaista että kansainvälistä rahoitusta. Toimin edelleen yritysmentorina aloitteleville kasvuyrityksille ja haluan käyttää tätä osaamistani myös Kangasalla.
Kaupungin hankinnoista kasvua ja säästöä
Kaupungin ostojen volyymi vuodelle 2025 on 34,5 miljoonaa euroa. Se muodostaa merkittävän osan koko kaupungin budjetista. Hankintojen tehokkuus ja niiden kestävä toteuttaminen ovat keskeisiä toimia paitsi talouden tasapainottamiseen säästöjen kautta mutta myös kasvun mahdollistamiseen paikallisille yrityksille. Kaupungin ylläpitämä hankintakalenteri on oikeansuuntainen toimi mutta lisää tarvitaan.
Hankinnoissa lähtökohta pitäisi olla, että kilpailutus tulisi uusia ellei siihen saada yhtä enempää tarjousta. Tämä tavoite on myös Petteri Orpon hallituksen (kuten kahden edellisenkin hallituksen) listalla keinona tehostaa on julkisia hankintoja. VATT:n tutkimuksen mukaan kilpailutettujen hankintojen hinnat laskevat merkittävästi aina viiteen tarjoukseen saakka, ja tähän pitäisi pyrkiä myös Kangasalla. Voit lukea alta mielipidekirjoitukseni Kangasalan Sanomissa (KS 30.9.2023), jossa käsittelen tehottomien julkisten hankintojen inhimillistä hintaa.
Hankintojen pilkkominen järkeviin osiin on myös keino edistää paikallisten yritysten toimintaedellytyksiä. Hankintalaki ohjaa julkisia toimijoita läpinäkyvään ja tehokkaaseen hankintojen tekemiseen eikä hyväveli-kerhoihin kannata palata. Kuitenkin tiiviillä yhteistyöllä ja dialogilla voidaan varmistaa, että paikallisilla yrityksillä on yhtäläiset mahdollisuudet osallistumiseen, esimerkiksi referenssivaatimusten järkevällä mitoituksella.
Yrittäjänä ja työssäni ammattikorkeakoulun johtamisessa olen ollut mukana useissa satojentuhansien eurojen hankinnoissa sekä ostajana että tarjoajana. Valtuutettuna toisin tätä kokemusta myös Kangasalle.
Tehottomat julkiset hankinnat: yhteen tarjoukseen tyytyminen nostaa hintaa (KS 30.9.2023)
Kaupunkilaisena olen seurannut huolestuneena julkisiin hankintoihin liittyvää keskustelua (KS 8.9. ja 14.9.). Ottamatta kantaa yksittäisen hankinnan tulokseen, epäonnistuneet kilpailutukset rasittavat julkista taloutta kohtuuttomasti. Taloudellisesti vaikeina aikoina niiden pitäisi olla kaupunginvaltuutettujen erityistarkkailussa, sillä vaihtoehtoiset säästötoimet löytyvät peruspalveluista.
Vaikka poikkeuksia sääntöön on, karkeasti yleistäen epäonnistuneena voidaan pitää kilpailutusta, johon tarjouksia saadaan vain yksi. Esimerkiksi VATTin tutkimuksen (2019) mukaan toteutuneet kilpailutusten hinnat laskivat viidellä prosentilla, kun tarjouksia saatiin yhden sijaan kaksi ja lasku jatkuu aina kuuteen tarjoukseen saakka kiristyvän kilpailun myötä. Tätä voitaisiin hyvin pitää tavoitetasona.
Ongelma ei toki ole pahimmillaan kuntatasolla, vaan erityistä huomiota pitäisi kiinnittää myös toimintaansa käynnisteleviin hyvinvointialueisiin, joissa kilpailutuslainsäädäntöä kierretään keinotekoisilla sidosyksikköhankinnoilla. Tähän toivonkin aluevaltuutetuilta aktiivisuutta.
Julkisten hankintojen tehokkuudella on suuri merkitys kuntatalouden tasolla. Kangasalan Sanomat uutisoi (19.9.) kaupungin lakkauttavan juuri käynnistetyn koulujen aamupäivätoiminnan osana kaupungin säästöohjelmaa. Leikkauksella tavoitellaan vuosittain 50 000 euron säästöä. Mielipidepalstalla käsitelty talvikunnossapidon kilpailutus taas maksaa vuositasolla 280 000 euroa.
Jos siis ajatusleikkinä kaupunki onnistuisi neljässä vastaavassa kilpailutuksessa saamaan yhden sijaan edes kaksi tarjousta, säästöä syntyisi 56 000 euroa ja aamupäivätoimintaa voitaisiin jatkaa. Nyt erotuksen maksavat opinpolkuaan aloittavat koululaiset.
Kestävä ja oikeudenmukainen Kangasala
Kaupunki on kirjanpidollisesti järkevästi siirtänyt useita toimintoja tytäryhtiöidensä hoitoon, viimeisimpänä Kangasalan Veden muuttaminen liikelaitokseksi. Liikelaitosten toiminnan kääntöpuolena on kuitenkin valvonnan tarpeen lisääntyminen ja luottamushenkilöiden kasvava vastuu. Käytännössä haasteet ovat konkretisoituneet liikelaitosten hyödyntäessä autonomiaansa, jolloin päätökset eivät ole enää kuntalaisten oikeustajun mukaisia. Hyviä esimerkkejä tästä ovat kaupungin päättymätön vääntö Kuohun parkin maksuista taloyhtiön kanssa sekä uimahalliyhtiön toiminnan epäselvyydet. Molempia on jouduttu puimaan oikeusistuimia myöten, kaupunkilaisten rahoilla.
Oma lukunsa on kaupungin omistama Kiinteistö Oy Taloherttua, joka sai kuluneella valtuustokaudella todella kyseenalaista julkisuutta liittyen sen laiminlyönteihin vuokralaisen oikeuksia kohtaan. Kaupungin omistamassa asunnossa syntyneen vesivahingon osalta kaupunki vaati tytäryhtiönsä kautta täyttä vuokraa käyttökelvottomasta asunnosta! Toimin itse vuokranantajana kahdessa kodissa ja ammattitaidoton, lähes laiton toiminta aiheutti lähinnä myötähäpeää. Tarkemman kannanottoni voit lukea alta.
Kangasalan arvojen pitäisi näkyä paitsi kaupungin mutta myös liikelaitosten toiminnassa. Haluan valtuutettuna olla edistämässä tätä.
Kaupungin vuokra-asuminen: tapaus Taloherttua
KS kertoi 10.10.2024 Taloherttuan ja asukkaan välisestä kiistasta, jossa asunnosta paljastui vesivahinko. Toimin itse kahden kodin vuokranantajana ja kuulun Suomen vuokranantajien yhdistykseen. Itsekin vuokranantajana toiminta hävettää ja näyttäytyy venkoiluna.
Tilanteessa vastakkain ovat asukkaan oikeus asumiseen vuokra-asunnossa ja siitä syntyvä vuokranantajan oikeus vuokraan. Vuokranantajan tärkein velvoite on tarjota asunto, jossa vuokralainen asuu. Vuokralaisen vastaava velvoite on maksaa sovittua vuokraa asunnosta. Tätä vuokrasuhdetta säätelee laki asuntohuoneiston vuokrauksesta (AHVL). AHVL:n 20 §:n mukaan huoneiston on vuokrasuhteen oltava sellaisessa kunnossa kuin vuokralainen on sen vuokrannut. Saman lain 23 §:n mukaan vuokralaisella on oikeus saada alennusta tai vapautus vuokranmaksusta, kun huoneisto ei ole käyttökelpoinen.
Jutussakin mainittu Kuluttajariitalautakunta on ratkaisuissaan noudattanut lain määrittämää linjaa selkeästi. Esimerkiksi vesivahinkojen kanssa suositetaan useimmiten vapautusta vuokranmaksusta tai merkittävää alennusta, erityisesti jos valvova viranomainen suosittaa muuttoa. Vuokranalennusta annetaan koko asumishaitan ajalta, kun se on havaittu.
Vuokranantajana toimimisessa keskeistä on luottamuksen rakentaminen ihmiseen, jonka koti asunnosta tulee. Vuokranantajat ja Vuokralaiset ry ja usean muun toimijan kanssa laatima Hyvä vuokratapa takaa reilut pelisäännöt vuokrasuhteessa. Näiden päälle on helppo rakentaa luottamusta. Taloherttua on omien sanojensa mukaan ”turvallisen asumisen vastuunkantaja” Kangasalla ja kokonaan kaupungin omistama yhtiö. Jokainen voi jutun perusteella pohtia kuinka turvallisesta ja vastuullisesta toiminnasta on kyse.